Julkaistu: 7.1.2026 | Kirjoittaja:

Sähköautot Suomessa 2025–2026

Millainen on ollut sähköautojen myyntikehitys Suomessa vuosina 2021–2025? Artikkeli avaa tilastot selkeästi.

Sähköautot Suomessa 2025–2026
~3 MIN

Suomen autokanta sähköistyy kiistatta, mutta markkinadynamiikassa piilee syvempiä rakenteellisia muutoksia kuin pelkät rekisteröintiluvut paljastavat. Latausinfrastruktuurin kasvu, verotuksen ohjausvaikutus ja teknologian kehitys luovat ympäristön, jossa akkusähköauto ei ole vain vaihtoehto muiden joukossa. Se ohjaa autonostajien päätöksiä yhä vahvemmin.

Markkinan jakautuminen ja todellinen kysyntä

Katsaus vuoden 2025 tilastoihin kertoo selvää kieltä. Täyssähköautojen määrä ylitti 140 000 auton rajan. Silti uusien ja käytettyjen autojen markkinat eroavat toisistaan merkittävästi. Uusissa ensirekisteröinneissä perinteinen polttomoottori pitää yhä pintansa, osittain siksi, että uusien täyssähköautojen hintataso on monelle kotitaloudelle haastava.

Vaihtoautomarkkinoilla asetelma kääntyy päälaelleen. Yli puolet maahan tuoduista käytetyistä autoista liikkuu pelkällä sähköllä. Euroopan markkinoilta vapautuvat leasing-autot virtaavat Suomeen ja paikkaavat uusien sähköautojen korkean hankintahinnan jättämää aukkoa. Tämä tuontivolyymi vakauttaa hintoja ja tuo sähköautoilun yhä useamman ulottuville.

Teknologinen kilpajuoksu siirtyy akkukokoista hyötysuhteeseen

Aiemmin valmistajat kilpailivat yksinomaan siitä, kuka asentaa autoon suurimman akun. Nykyisin insinöörien huomio kiinnittyy voimalinjan häviöihin ja aerodynamiikkaan. Suurempi akku tarkoittaa aina suurempaa massaa, mikä syö auton tehokkuutta maantieajossa.

Volkswagen ID.7 ja Tesla Model 3 toimivat hyvinä esimerkkeinä tästä kehityksestä. Kun laskemme mukaan lataushäviöt ja tarkastelemme suoraan seinästä otettua energiaa, erot voimalinjojen ja ilmanvastuksen välillä korostuvat. ID.7 hyödyntää matalaa 0,23 ilmanvastuskerrointa ja uutta sähkömoottorisukupolvea. Tämä painaa kulutuksen alle 200 wattituntiin kilometrillä raskaassakin ajossa. Vastaavasti Tesla on hionut lämmönhallintaansa vuosikausia. Akun esilämmitys ja nelivedon tuoma lisämassa nostavat hetkellisesti kulutusta, mutta pitkällä aikavälillä optimoitu ohjelmisto kompensoi fyysisiä rajoitteita.

Latausverkon pullonkaulat ja alueelliset erot

Infrastruktuuri kehittyy nopeasti. Suurteholatureiden sijoittelu noudattaa kuitenkin tiukasti pääteiden liikennevirtoja. Suomessa toimii tällä hetkellä yli 1500 suurteholatauspistettä. Yksi laturi joutuu palvelemaan keskimäärin yli kolmeakymmentä sähköautoa.

Pääkaupunkiseudulla sähköauton osuus autokannasta lähentelee jo 20 prosenttia, kun taas syrjäseuduilla luku jää yksinumeroiseksi. Ero ei johdu ainoastaan etäisyyksistä, vaan latausverkoston puutteista ja julkisen latauksen hinnoittelusta. Pitkää matkaa ajava kuljettaja hyötyy merkittävästi uudesta 800 voltin arkkitehtuurista. Se mahdollistaa satojen kilometrien toimintamatkan lisäyksen alle varttitunnissa, kunhan käytössä on riittävän tehokas laturi.

Tulevien vuosien mallisto uudistaa valikoimaa

Seuraavan kahden vuoden aikana markkinoille saapuvat uuden sukupolven mallit murtavat perinteisiä rajoja. Akkuteknologian tiheys paranee ja insinöörit integroivat alustarakenteet suoraan osaksi akustoa.

  • Volvo EX60 haastaa premium-luokan 600 kilometrin WLTP-kantamalla.
  • BMW iX3 Neue Klasse hyödyntää lieriömäisiä akkukennoja ja ylittää arvioiden mukaan jopa 800 kilometrin rajapyykin.
  • Nissan Leaf tekee paluun markkinoille crossover-korimallilla ja nelivedolla.

Verotus ohjaa ostopäätöksiä

Valtiovalta kiristää sähköautoilun verotusta, mutta säilyttää täyssähköautojen kilpailuedun suhteessa ladattaviin hybrideihin. Vuoden 2026 alusta voimaan astuneet muutokset heijastuvat suoraan auton käyttäjän lompakkoon. Työnantajan tarjoama latausetu muuttui verolliseksi, mikä nosti täyssähköautoilijan verotusarvoa 30 eurolla kuukaudessa.

Samalla ladattavien hybridien verovähennys poistui kokonaan. Tämä ratkaisu siirtää työsuhdeautoilijoiden mielenkiinnon yhä voimakkaammin täyssähköautoihin, sillä niiden 170 euron kuukausittainen vähennys pysyy voimassa vuosikymmenen loppuun asti. Autoilija joutuu lisäksi huomioimaan nousseen ajoneuvoveron, joka kasvoi auton massan perusteella 50–90 eurolla vuodessa. Nämä veropolitiikan linjaukset tekevät selväksi sen tosiasian, että siirtymäkauden tekniikkana toimineet hybridit menettävät taloudellisen kannattavuutensa hyvin nopeasti.